iiro blogi

Syksy saapui ja Iiro se on kuin horroksessa. Se ei tee kuin nukkuu, syö ja nukkuu. Pihalle ei ole mitään mielenkiintoa. Nenänpää vaan vilahtaa oven raosta. (Minä en kyllä tuonne mene. Liian kylmää. Mene itse, minä menen nyt nukkumaan.)

Iiro leikki tässä yksipäivä seuraa johtajaa. Iiro tallusti edellä ja katso välillä taakse, että seuraatko minua vielä. Ensin tultiin hakemaan pois tietokoneelta (naukumalla) ja sen jälkeen mentiin toisen koneen viereen. Sen jälkeen tallustettiin sohvan viereen, hypättiin sohvalle ja siellä NAU (tule tänne ja rapsuta minua.) Iiro rauhoittui sohvalle kun sai rapsutusta ja rupesi yllätys kyllä nukkumaan.

Iiro hoksasi että tuossa on laatikko lattialla. Se oli vähän liian pieni mutta ei se Iiroa haittaa. Se laittoi sinne makaamaan ja kuinkas siinä sitten kävi, laatikko hajosi kyljestä kun oli vähän liian pieni Iirolle. Pois Iiro ei sitä anna, se makaa siinä ja on niin tyytyväisen näköinen.

Rupesin yksi ilta katselemaan että minne se kissa oikein mahtoi kadota kun se oli vielä äsken tuossa sohvalla. Sitä ei löytynyt laatikosta, sohvalta, vessasta, ulkoa. Ei mistään. No se oli mennyt tv tason väliin johonka kuuluu laittaa dvd laite. Siellä se oli valkoiset tassun päät vaan näky. Oli naurussa pitelemistä. Höpsö kissa. No ei se sinne saanut kuitenkaan jäädä.

Juuri nyt Iiro keksi että tuossahan on puukoppa ihan tyhjä teenpä pikkaisen kiusaa ja menen sinne makaamaan. Iiro tuli pois kopasta niin roskathan siellä lattialla oli levällään.


Mä oon piilossa.	Kyllä mä oon täällä.	Niin pieni laatikko, niin iso kissa.

27.9.2013

Iiron seikkailuja

Iiro on parantunut jo hyvin. Naama ei ole enää paisuksissa. Iiro oli varmaa tapellut toisen kissan kanssa kun niskasta ja päästä löytyi kynsien raapaisu jälkiä. Iiro tykkää viettää ulkona lämpimiä syyspäiviä.

Iirolle tuli eilen kova hellyyden kaipuu kun kainaloon piti päästä makaamaan ja sitten piti silittää.

Iirosta on tullut ihan selvästi koira se osaa kerjätä sapuskaa kun toiset syö ja kehtaa vielä tökkiä tassulla ja keikistää päätään, et anna minullekin. Se on siinä aivan kuin koira.

Iiro tykkää mammia solumuovin päällä, kun lattialle oli levitetty suikale, solumuovia, Iiro poika otti ja meni makoilemaan solumuovin päälle, ja kynsi tassuillaan muovia ja teki kiusaa, ettei meinannut laminaatin asentamisesta tulla mitään.

Iiron hippa leikki

Iiro tykkäsi tässä yhtenä iltana leikkiä hippaa. Etpäs saa mua kii!... Se lähti juoksemaan tietä myöden, eikä meinannut suostua huuteluista huolimatta tulemaan takasin, vähänmatkaa tultiin kotiin päin, kun mamma huuteli ja juoksi perässä, sit karattiin marjapuskille, ja kuikuiltiin sieltä. Sit kun kyllästyi huutelemaan, niin Iiro poika päättikin tulla kotiin, ja luikkasi avoimesta ulko-ovesta pirttiin, ja keittiöön ruokakupin viereen, Mau! safkaa...


Iiro purukissana	Ei vois vähempää kiinnostaa	Ja taas kamera

Yks, kaks, kolme...	Keinutellen	Työt on tehty. Päiväuni aika

7.9.2013