Pian jo päästiin pimeän metsän reunaan ja Junnua rupesi pelottamaan. Junnu otti Alusta lujaa kiinni ja laittoi silmät kiinni. 

- Junnu hei katso tuonne, tuolla on pöllö joka huhuilee. Hei kato nyt!
- En varmaan katso minua pelottaa liikaa.
- Heh heh. Junnua pelottaa heh heh. Minua ei ollenkaan.
- Allu hei oleppas nyt kunnolla. Kyllä sinäkin jotain pelkäät ihan varmasti.
- En pelkää. se on noloA. Minä en pelkää mitään, olen urhea soturi joka uskaltaa mennä ihan minne vaan.

Helke pysähtyi ja pyysi Junnun ja Allun alas.