Naapuriplaneettamme Venus on toinen planeetta Auringosta lukien ja se on Maata lähimmäksi tuleva planeetta; se on lähimmillään vain noin 42 milj. km päässä. Venuksen etäisyys Auringosta on 108 200 000 km (0.72 AU), halkaisija 12 103,6 km ja massa 4.869E24 kg. Venuksen rata on lähimpänä ympyrää kuin millään toisella planeetalla, radan eksentrisitisyys on alle 1%.

Venus (Kreikassa: Aphrodite; Babylonissa: Ishtar) on rakkauden ja kauneuden jumalatar. Planeetta on saanut nimensä luultavasti siksi, että se on kirkkain antiikin aikana tunnetuista planeetoista.

Venus on taivaan kirkkain kohde Auringon ja Kuun jälkeen. Planeetta on tunnettu jo historian alkuajoista lähtien, jolloin sen luultiin olevan kaksi eri tähteä: puhuttiin aamu- ja iltatähdestä. Myös Venuksella (aivan kuten Merkuriuksellakin) on Maasta katsottuna samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Vaihekulma voi saada kaikki arvot väliltä 0°-180° ja siksi Venus voidaan nähdä täysivenuksena, uusivenuksena ja kaikissa vaiheissa tältä väliltä.

Venuksen rakenne

Venus on planeetoista kuudenneksi suurin (ja maankaltaisista planeetoista toiseksi suurin), se on vain vähän Maata pienempi. Sillä on hyvin paksu ilmakehä ja se on aina paksujen pilvien peitossa. Lämpötila planeetan pinnalla on noin 480 °C ja ilmanpaine 90 kertaa niin suuri kuin maapallon pinnalla. Ilmakehästä 96 % on hiilidioksidia, lisäksi siellä on typpeä, happea, neonia, argonia ja vesihöyryä.

On arveltu, että Venus on voinut olla noin 100 miljoonaa vuotta sitten lähes pilvetön, mutta myöhempi tulivuoritoiminta on syytänyt Venuksen ilmakehään niin paljon vesihöyryä ja muita kaasuja, että planeetta on peittynyt pilviin. Tulivuoritoiminta on luultavasti edelleen käynnissä.

Venusta kutsutaan usein Maan sisar-planeetaksi. Joiltain osin ne ovatkin hyvin samankaltaisia:

-Venus on ainoastaan hieman pienempi kuin Maa (95% Maan halkaisijasta, 80% Maan massasta).
-Molemmilla on ainoastaan muutamia törmäyskraatereita johtuen suhteellisen nuoresta pinnasta.
-Niiden tiheys ja kemiallinen koostumus on lähes samanlainen.

Näistä yhteneväisyyksistä johtuen ajateltiin pitkään, että tiheiden pilviensä alla Venus saattaisi olla hyvinkin maankaltainen ja että siellä voisi ehkä olla jopa elämää, kunnes avaruusluotaimet osoittivat ettei näin ole.

Venus pyörii akselinsa ympäri hyvin hitaasti: Venuksen vuorokausi on 243 Maan vuorokautta. Tavallisesti planeetat pyörivät tähtiin verrattuna itään päin eli suoraan suuntaan, siis vastapäivään. Venus kuitenkin pyörii retrogradiseen suuntaan eli taantuvaan suuntaan. Lisäksi Venuksen rotaatio ja kierto Auringon ympäri ovat synkronoidut siten, että Venuksella on aina sama puoli Maapallon suuntaan, kun planeetat ovat lähinnä toisiaan.

Venuksen pinnan ilmanpaine on 90 ilmakehää, mikä vastaa Maan ilmanpainetta noin 1 km:n syvyydessä merenpinnan alla. Ilmakehä koostuu pääasiassa hiilidioksidista. Monien kilometrien paksuisia rikkihappopitoisia pilvikerroksia on useita. Nämä pilvikerrokset estävät täysin näkyvyyden Maasta. Paksu ilmakehä aiheuttaa kasvihuoneilmiön, josta on seurauksena noin 400-740 Kelvin asteen pintalämpötila, mikä saa jo lyijykin sulamaan. Venuksen pintalämpötila on suurempi kuin Merkuriuksen, vaikka se onkin kaksi kertaa kauempana Auringosta.

Venuksessa on todennäköisesti ollut aiemmin paljon vettä kuten maapallolla on, mutta se on kiehunut pois. Venus on nykyisin hyvin kuiva. Maapallolle olisi käynyt samoin, jos se olisi sijainnut vähän lähempänä Aurinkoa. Venuksesta voidaan saada oppia, kun tutkitaan miten perusteiltaan Maan kaltaisen Venuksen on käynyt.

Venuksella ei ole lainkaan magneettikentää ilmeisesti hitaasta pyörimisliikkeestä johtuen. Venuksella ei ole myöskään kuita.

Ensimmäinen avaruusluotain, joka vieraili Venuksella oli, Mariner 2 vuonna 1962. Se oli alkusoittoa monille muille vierailuille (yli 20 muuta luotainta) mukaan lukien Pioneer Venus (orbiteri, joka pudotti neljä atmosfääriluontainta ja teki ensimmäisen kartan Venuksesta) ja Neuvostoliittolainen Venera 7, ensimmäinen avaruusalus joka laskeutui toiselle planeetalle sekä Venera 9, joka lähetti ensimmäiset kuvat Venuksen pinnalta. Kaikkein tuoreimpana kiertolaisena Amerikkalainen luotain Magellan (1989-1994) kuvasi yksityiskohtaisen kartan Venuksen pinnasta tutkaa käyttämällä (resoluutio alle 300 metriä).