Uranus on seitsemäs planeetta Auringosta lukien ja halkaisijaltaan kolmanneksi suurin planeetta. Uranus on halkaisijaltaan Neptunusta suurempi, mutta massaltaan pienempi.

Uranuksen etäisyys auringosta on 2 870 990 000 km (19,218 AU), halkaisija ekvaattorin kohdalla 51 118 km ja napojen kohdalla 49 946 km sekä massa 8,686E25 kg (14,5 kertaa Maan massa).

Uranus on ensimmäinen planeetta joka on löydetty uuden ajan puolella, löytäjä oli William Herschel joka haravoi taivasta systemaattisesti maaliskuun 13. vuonna 1781. Todellisuudessa se oli havaittu useita kertoja aikaisemminkin, mutta sitä oli luultu ainoastaan joksikin tähdeksi (varhaisin merkintä Uranuksesta löytyy vuodelta 1690 kun John Flamsteed luetteloi sen nimellä 34 Tauri). Suomalainen Anders Laxell laski planeetalle ensimmäisen ympyräradan.

Useimmat planeetat pyörivät akselin ympäri, joka on suunnilleen kohtisuorassa ekliptikan tasoa vastaan, mutta Uranuksen pyörimisakseli on lähes ekliptikatason suuntainen. Kaltevuus on 98 astetta, joten napa-alueet ovat vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Uranus on kuitenkin kuumempi ekvaattorilla kuin navoilla. Selitystä tähän ei tiedetä.

Uranuksen ohi on lentänyt yksi ainoa luotain, Voyager 2, joka ohitti sen tammikuun 24. päivä vuonna 1986. Voyagerin havaitsemista magneettikentän muutoksista saatiin lasketuksi Uranuksen pyörähdysaika, joka on 17,3 tuntia.

Uranuksen rakenne

Uranus on muodostunut kivestä ja erilaisista jäistä; koostumuksesta on vetyä noin 15% ja vain vähän heliumia. Uranus muistuttaakin Jupiterin ja Saturnuksen ydintä ilman massiivista nestemäisen metallisen vedyn kuorta. Kiviydintä ympäröi tuhansien kilometrien paksuinen vedestä muodostunut kerros. Paineen ja lämpötilan vuoksi vesi on hajonnut hydronium- ja hydroksidi-ioneiksi. Uranuksen atmosfääristä sen sijaan 83% on vetyä, 15% heliumia ja 2% metaania.

UranusUranus Hubble avaruusteleskoopin kuvaamana.

Uranuksen magneettinen kenttä on mielenkiintoinen sillä se ei ole keskittynyt planeetan keskustaan ja on lisäksi vinossa 55-60 astetta pyörimisakselin suhteen. Syytä kentän vinoon asentoon ei tiedetä. Kenttä on voimakkaampi kuin Saturnuksella.

Uranus näyttää Voyagerin kuvissa sinertävältä mikä johtuu siitä, että punainen valo absorptoituu pois Uranuksen kaasukehän yläosassa olevassa metaanissa. Muiden kaasuplaneettojen tavoin myös Uranuksella on nopeasti liikkuvia pilvivöitä, mutta ne näkyvät kuitenkin hyvin heikosti ja erottuvat Voyagerinkin kuvissa ainoastaan
kuvien laadun parannustekniikan ansiosta.

Hubble avaruusteleskooppi on viime aikoina onnistunut kuvaamaan suurempia ja selvempiä pilvijuovia. Ero saattaa johtua siitä, että Aurinko valaisee nykyisin alempia Uranuksen leveysasteita kuin Voyagerin ohilennon aikana.

Teleskoopilla Uranus näkyy pienenä vihreänsinisenä täplänä. Väri johtuu voimakkaista metaanin absortioviivoista lähi-infrapunassa. Luotainkuvissakin planeetta on hyvin piirteetön, sillä metaanista muodostuneiden pilvien päällä leijuu savusumun tapainen kerros.

Renkaat

Aivan kuten muillakin aurinkokuntamme jättiläisplaneetoilla, myös Uranuksella on renkaat. Ne ovat tummat kuten Jupiterinkin renkaat, mutta vastaavasti ne koostuvat Saturnuksen renkaiden tavoin suhteellisen isoista kappaleista, joiden koko vaihtelee aina 10 metrin kokoisesta hienoon pölyyn. Uranukselta tunnetaan 11 rengasta, joista kirkkainta kutsutaan Epsilon-renkaaksi. Se on hyvin teräväreunainen, koska sen molemmilla puolilla kiertää pieni kuu.

Uranuksen kuut

Voyager 2 löysi Uranukselta 10 pientä kuuta aiemmin tunnettujen 5 suuremman kuun lisäksi ja viime vuosina on löydetty vielä useita lisää. Luotainkuvista löydetyt kymmenen kuuta ovat kaikki alle sadan kilometrin läpimittaisia, hyvin tummia, ja ne kiertävät Uranusta lähempänä kuin Miranda, sisin vanhoista kuista. Viisi vanhaa kuuta kiertää planeettaa sen ekvaattoritasossa. Suurin kuista on 1600 km:n läpimittainen Titania. Mirandan, joka on läpimitaltaan 500 km, pinnalla on eri-ikäisiä alueita, jyrkänteitä, kanjoneita ja laaja suorakulmainen muodostelma.

Uranuksella tunnetaan tällä hetkellä 21 nimettyä kuuta. Uranus saikin pitkään hallita ykköstilaa kuiden lukumäärässä, mutta aurinkokunnassa tehtyjen uusien kuulöytöjen vuoksi se on pudonnut kolmannelle tilalle Jupiterin (61 kuuta) ja Saturnuksen (31 kuuta) jälkeen.

On edelleen myös mahdollista, että renkaissa on vielä useita pienempiä kuita lisää joita ei ole vielä löydetty.