Merkurius

Merkurius on Aurinkoa lähimpänä sijaitseva planeetta ja aurinkokunnan kahdeksanneksi suurin planeetta. Sen etäisyys Auringosta on 57 910 000 km (0.38 AU), sen halkaisija on 4878 km ja massa 3.30E23 kg (5.52% Maan massasta). Se on halkaisijaltaan pienempi kuin Ganymede ja Titan, mutta on näitä paljon massiivisempi.

Merkurius näkyy Maasta katsoen aina lähellä Aurinkoa: se voi etääntyä Auringosta enimmillään ainoastaan 28 asteen päähän. Siksi Merkurius näkyykin vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Merkurius kiertää Aurinkoa lähempänä kuin Maa, joten niinpä Merkuriuksella esiintyvät amanlaiset vaiheet kuin Kuulla tai Venuksella. Vaihekulma saa kaikki arvot välillä 0 - 180 astetta. Parhaiten näkyvyydestä saa tietoa joko Ursan Tähdet -vuosikirjasta tai jollain tähtikarttaohjelmalla (SkyMap).

Kun Merkurius on lähinnä Maata, sen pimeä puoli on meihin päin. Vastaavasti valaistun puolen näkyessä planeetta on kauimpana meistä ja lisäksi Auringon takana. Muutaman kerran vuosisadassa Merkurius kulkee maapallolta katsottuna Auringon editse. Ylikulkujen aikana on havaittu, ettei planeetalla ole mainittavaa ilmakehää.

Merkuriuksen kiertoaika Auringon ympäri on 88 vuorokautta. Vuonna 1965 saatiin tutkan avulla määriteltyä Merkuriuksen pyörimisnopeus. Merkurius pyörii akselinsa ympäri kolmesti kahden kierroksensa aikana Auringon ympäri. Pyörähdysaika on lukkiutunut 2/3:aan kiertoajasta eli 58,7 vuorokauteen. Näin ollen joka toinen kerta esimerkiksi periheliin tullessaan planeetta kääntää saman puolen Aurinkoon päin ja joka toinen kerta toisen. Syynä pyörimisen lukkiutumiseen ovat vuorovesivoimat. Vuorokauden pituudeksi voidaan laskea 176 d. Tämä on pitempi aika kuin millään muulla aurinkokuntamme planeetalla.

Roomalaisessa mytologiassa Merkurius on kauppiaiden, matkaajien ja varkaiden jumala, Roomalainen vastakohta Kreikkalaiselle Hermekselle, jumalien sanansaattajalle. Planeetta sai tämän nimen mahdollisesti siksi, että se liikkuu niin nopeasti taivaalla.

Merkurius muistuttaa melkoisesti omaa Kuutamme: sen pinta on täynnä kraatereita meteoriittipommitusten jäljiltä ja se on lisäksi hyvin vanhaa (3-4 miljardia vuotta), joten Merkuriuksessa ei tänä aikanan ole ollut pinnan sulamista, mannerliikuntoja tai tulivuoritoimintaa.

Merkuriuksen pinnalla on myös Kuun pyöreiden merien kaltaisia muodostumia. Ne ovat syntyneet suurempien asteroidien tai meteoroidien iskuista, joiden osumakuoppiin on planeetan sisältä tihkunut laavaa. Suurin on nimeltään Caloris Basin ja sen läpimitta on 1300 kilometriä. Toisaalta Kuun merien kaltaiset alueet puuttuvat.

Merkuriuksen pinnalla on myös suunnattomia leikkauksia ja jyrkänteitä; jotkin niistä ovat satoja kilometrejä pitkiä ja jopa kolme kilometriä korkeita. Ne ovat ehkä syntyneet pinnan kokoonpuristumisen seurauksena. On arvioitu, että Merkuriuksen pinta on puristunut kokoon 0.1% eli planeetan säde on lyhentynyt noin yhden kilometrin.

Merkurius on huomattavasti tiheämpi kuin Kuu (5.43 gm/cm3 vs 3.34). Merkurius on Maan jälkeen toiseksi tihein planeetta aurinkokunnassa.

Merkuriuksella on erittäin heikko magneettikenttä, jonka voimakkuus on vain 1% Maan magnettikentästä.


Messenger-luotain tuo uutta tietoa

Merkuriuksella on vieraillut ainoastaan yksi avaruusalus, Mariner 10. Se lensi Merkuriuksen ohi kolme kertaa vuosina 1974 ja 1975. Ainoastaan 45% Merkuriuksen pinnasta on kartoitettu.

Elokuussa 2004 Merkuriusta kohti laukaistiin Messenger -luotain, jonka odotetaan asettuvan Merkuriusta kiertävälle satelliittiradalle maaliskuun 18. päivänä vuonna 2011. Matkaan kuluu aikaa näin kauan siksi, että polttoainemäärän vähentämiseksi luotain ei lennä Merkuriusta kohti lyhintä reittiä vaan matkantekoon käytetään useita ns. linkoratoja. Messenger lentää maapallon ohi kerran, Venuksen ohi kaksi kertaa ja itse Merkuriuksen ohi peräti kolme kertaa sekä tekee jokaisen ohilennon jälkeen pieniä ratakorjauksia, mikäli tarve niin vaatii.

Maapallon lähiohituksen Messenger tekee vuoden 2005 elokuussa, jonka jälkeen luotain ohittaa Venuksen lokakuussa 2006 ja kesäkuussa 2007. Tammikuussa 2008 luotain lähestyy Merkuriusta ensimmäisen kerran, mutta satelliittiradalle asettumista varten tarvitaan vielä pari muuta ohilentoa, joista toinen tapahtuu lokakuussa 2008 ja toinen syyskuussa 2009. Perillä Messengerin pitäisi siis olla maaliskuun 18. päivänä vuonna 2011.

Messenger tutkii mm. sitä, kutistuiko Merkurius jäähtyessään ja jatkuuko kutistuminen. Kysymys syntyi Mariner 10 -luotaimen lähettämien kuvien jälkeen, kun Merkuriuksen pinnalla havaittiin halkeamia, jotka olisivat mahdollisen kutistumisen jälkeensä jättämiä.

Messengerin päästyä perille sen toiminta-ajaksi odotetaan vähintään 12 kuukautta. Luotain kuljettaa mukanaan seitsemän havaintolaitetta, joiden avulla planeettaa ja sen ominaisuuksia kartoitetaan suurella tarkkuudella.

©All copyright E.S/M.S