Onko kissasi tiineenä?

Kissat tulevat hyvin helposti tiineeksi. Tiineys voi alkaa milloin vain kun kissa on kiimassa, mikä tapahtuu monta kertaa vuodessa. Ensimmäisten viikkojen aikana kissan ulkonäössä ei tapahdu mitään merkittäviä muutoksia, joten silloin on lähes mahdotonta varmistaa jos kissa on tiineenä. Noin kolmen viikon jälkeen voit kuitenkin alkaa huomata tiineyden merkkejä.

Tiineyden merkit

Kolmen viikon jälkeen nisät suurenevat ja alkavat punottaa.
Tiineenä oleva kissa voi myös satunnaisesti oksentaa. Tämä ei ole vaarallista vaan kyseessä on vain aamupahoinvointi.
Kissasi paino nousee vähitellen 1-2 kiloa riippuen pentujen määrästä.
Kissan vatsaa alkaa turvota mutta vältä vatsan koskemista, ettet vaurioita syntymättömiä pentuja.
Kissan käyttäytyminen muuttuu äidillisemmäksi ja se saattaa kehrätä paljon.
Kissa saattaa kieltäytyä syömästä, käyttäytyy levottomasti ja voi alkaa etsiä rauhallista paikkaa synnytystä varten.
Ensimmäinen synnytyksen merkki on, että kissan lämmön laskee 37,8º C asteeseen.
Synnytyksen alettua sinun pitäisi nähdä kuinka vatsa supistuu ja emättimestä vuotaa nestettä (jos neste on runsasta, mustaa tai verenväristä, ota yhteyttä eläinlääkäriin).

Naaraskissan keskiverto tiineys kestää noin 60-65 päivää. Kun luulet olevasi varma tiineydestä niin vie kantavana oleva kissa eläinlääkärille vahvistaaksesi sen tiineys. Eläinlääkäri osaa myös samalla antaa sinulle parhaat neuvot kantavana olevan kissan hoidosta

Ongelmaton tiineys

Useimmat kissat tulevat erittäin hyvin itsenäisesti toimeen tiineyden aikana, mutta voit silti varmistaa monella tavoin, että kaikki menee mahdollisimman sujuvasti.

Ruokinta

Tiineyden ensimmäisellä puoliskolla – noin kuukauden ajan – kehittyvät sikiöt eivät aiheuta valtavan suuria fyysisiä vaatimuksia emolleen. Neljännestä viikosta eteenpäin tilanne muuttuukin toisenlaiseksi. Tiine naaraskissa tarvitsee merkittävästi lisäravintoa selviytyäkseen fyysisestä stressistä. Ota tämä huomioon ja lisää proteiinien ja energian määrää noin 15 %:lla viikoittain alkaen viidennestä viikosta. Yleensä on helpointa täyttää tiineen kissan ravitsemukselliset vaatimukset vaihtamalla sen ruoka korkealaatuiseen penturuokaan. Siinä on runsaasti juuri niitä ravintoaineita, joita tiine kissa tarvitsee.

Onneksi tiineet kissat syövät luonnostaan oikean määrän. Kunhan tarjoat tarpeeksi ruokaa, kissa osaa säännöstellä päivittäistä ravinnonsaantiaan tarpeisiinsa sopivaksi. Älä ole huolissasi nopeasta painonnoususta – useimmilla kissoilla paino nousee noin kilogramman neljän viikon aikana. Kissan paino nousee kaiken kaikkiaan noin 40 % koko tiineyden aikana.

Rokotukset

Ihanteellista olisi, että kissa on saanut sarjan tehosterokotuksia vähän ennen tiineeksi tulemistaan. Terveet emot välittävät immuniteettisuojaa myös pennuille imetyksen alkuvaiheessa, joten on hyvä varmistaa, että vasta-ainetaso on huipussaan. On kuitenkin parempi välttää lääkitysten antamista tiineelle kissalle, koska ne saattavat aiheuttaa vahinkoa kehittyville sikiöille. Ainoita poikkeuksia ovat eräät loislääkkeet, kuten kirppujen häätövalmisteet, mutta varmista kuitenkin asia aina ensin eläinlääkäriltä.

Komplikaatiot

Komplikaatiot kantavilla kissoilla ovat erittäin harvinaisia. Joskus saattaa tulla ongelmia synnytyksessä, jos pennut ovat suurikokoisia. Keisarinleikkaus saattaa olla välttämätön, jos synnytyskanava on vahingoittunut aikaisemmasta traumasta (kuten lantiomurtumat). Eklampsia eli tiineyskouristus on epätavallinen mutta mahdollinen. Kissa, joka kärsii raskauskouristuksesta, vääntelehtii ja saattaa lopulta saada kohtauksia, jos se ei ole saanut riittävästi kalsiumia ruokavaliostaan, kuten esimerkiksi tapauksissa, joissa kissaa on ruokittu raakaravinnolla. Hyvän teollisen kissanruoan pitäisi estää näin tapahtumasta.

Synnytyksessä infektiotaudit ovat yleisin syy pentujen kuolemaan. Siitoskissan terveyden varmistaminen, hyvä hygienia ja kontaktien välttäminen muiden kissojen kanssa siihen asti, kunnes rokotukset on annettu, ovat tärkeitä varotoimia.

Synnytyksen jälkeen

Vastasyntyneet kissanpennut ovat täysin riippuvaisia emonsa maidosta neljän ensimmäisen elinviikkonsa aikana, mikä merkitsee sitä, että sinun on huolehdittava emon riittävästä ravinnonsaannista. Maidon tuottamiseksi ja uteliaiden pentujen huolehtimiseksi kissaemo vaatii paljon energiaa, joten on parasta pysytellä penturavinnossa jonkin aikaa synnytyksen jälkeenkin. Vasta vieroituksen jälkeen, jolloin emo alkaa menettää mielenkiintoaan imettämistä kohtaan, ja pennut alkavat näykkiä kiinteää ruokaa, voit siirtyä takaisin tavalliseen aikuisen kissan täysravintoon.

Tiineen ja imettävän kissan ruokinnasta

Oikea ravitsemus on erittäin tärkeää kissan kaikissa elämän vaiheissa, erityisesti tiineyden aikana. Kissanpennut ja kantavana olevat kissat tarvitsevat erityisen paljon proteiineja ja energiaa auttamaan niitä fyysisesti rankan ajan läpi.

Parasta kissalle on siirtyä penturuokaan tiineyden ajaksi ja antaa sille penturuokaa koko imettämisajan. Ylimääräiset kalorit ja runsas ravintoainepitoisuus ovat juuri mitä kantavana oleva tai imettävä kissa tarvitsee.

Pidä mielessäsi, että kissan ruokahalu voi vaihdella paljon tiineyden aikana. Kissa saattaa syödä vain puolet normaalimäärästä tai jopa kaksi kertaa normaalimäärän. Tiineyden aikana kissan paino nousee hitaasti ja tasaisesti ja samalla ruokahalu kasvaa, erityisesti viimeisten 20 päivän aikana. Hormonaaliset ja käyttäytymismuutokset tiineyden aikana saattavat aiheuttaa jaksoja, jolloin kissa ylisyö tai jopa kieltäytyy ruoasta kokonaan.

Jos kissa on merkittävän ajan syömättä kunnolla tai sen kunto muuten huononee niin vie se eläinlääkärille. Normaalisti emän ruokahalu lisääntyy hitaasti 24 tunnin aikana synnytyksen jälkeen.

Imettävän kissan ruokinta

Maidon tuotanto on toinen ravitsemuksellisesti vaativa tehtävä kissan elämässä. Yleensä syöminen kaksinkertaistuu, mutta saattaa jopa nelinkertaistua ja sinun on syytä syöttää kissasi monta kertaa päivässä. Muista että kissalle täytyy aina olla tarjolla raikasta vettä puhtaassa kulhossa. Kuiva ruoka on hyvä kostuttaa imettämisen aika jotta kissa saisi nestettä . Kostutettu ruoka kannustaa pentuja kokeilemaan kiinteää ruokaa.

Kun pennut ovat kolmen neljän viikon ikäisiä niiden kiinnostus kiinteää ruokaa kohtaan alkaa kasvaa ja emon kiinnostus imettää vähenee. Onnistuneen vieroituksen salaisuus on aika ja kärsivällisyys. Äkillinen muutos voi olla traumaattinen. Voit vähitellen siirtää emon pois pentujen luota ruoka-ajan lähestyessä. Tarjoa pennuille ensin kiinteää ruoka ja vesi ja päästä imemään vasta ”jälkiruoaksi”. Kuivaruoka kostutettuna lämpimällä vedellä saattaa aktivoida ruokahalua. Asteittaisen vieroituksen aikana emon maidon tuotanto vähenee ja lopulta loppuu kokonaan.

Emon ruokintaa voi samalla vähentää asteittain kunnes se on samalla tasolla kuin tiineyttä edeltävänä aikana

Synnytys

Tiineet kissat ovat erittäin kykeneviä pitämään huolta itsestään. On kuitenkin sanomattakin selvää, että ottamalla selvää joistakin asioista etukäteen, voit varmistaa, että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin.

Synnytyksen lähestyessä

Kissasi viimeisen tiineysviikon aikana se on pidettävä erossa muista lemmikeistä ja lapsista: naaraskissoista voi tulla aggressiivisia tiineytensä loppuvaiheissa. Yritä pitää se rauhallisena ja vältä sitä rasittamasta itseään fyysisesti. Totuta se ”pesäänsä”, jossa se myöhemmin synnyttää pennut ja imettää niitä.

Voit tehdä “pesän” suuresta pahvilaatikosta. Siinä on hyvä olla katto, joka pitää pennut suojassa ja lämpiminä sekä kissan mentävä aukko sivussa. Laita pohjalle sanomalehtisilppua noin 10 cm:n paksuudelta ja laita sen päälle huopa tai vanha vaate. Sijoita laatikko lämpimään ja suojaisaan paikkaan.

Yritä saada kissa tottumaan “pesäänsä” ja tuntemaan olonsa siinä mukavaksi. Kissat etsivät luontaisesti sopivan paikan, jossa ne voivat synnyttää pentunsa, joten ilman “pesää” ne löytävät toisen piilopaikan – joka voi olla vaikka vaatekaappisi päällä!

Synnytys

Kun kissasi on valmis synnyttämään, siitä tulee hyvin rauhaton, se tallustelee edes takaisin kuin jotain etsien ja maukuu äänekkäästi. Se saattaa myös käydä hiekkalaatikolla useita kertoja tuloksetta, mutta lopulta asettuu ”pesäänsä”. Jos se ei ole kuitenkaan kunnolla tottunut pesään, se etsii paremman paikan. Älä siirrä kissaa tai pakota sitä pesään, jos se ei sinne halua. On aina turvallisempaa antaa sen synnyttää paikassa, jonka se on itse valinnut.

Kun se on asettunut valitsemaansa paikkaan, se aloittaa synnytyksen, jonka kesto vaihtelee. Valmistaudu pentujen syntymiseen ottamalla esille kulhon lämmintä vettä, puhtaita pyyhkeitä ja huopia, hammaslankaa ja vaseliinia.

Vaikka emo rääkyisi ensimmäisen pennun syntyessä, älä huolestu. Tämä on normaalia, etenkin, jos kyseessä on ensisynnyttäjä. Jotkut pennut syntyvät pää edellä (kuten ihmisvauvat), mutta osa tulee jalat edellä – mikä on täysin normaalia. Tarkkaile tilannetta etäällä ja puutu tilanteeseen vain hätätilanteessa.

Vastasyntyneet pennut

Kun pentu on syntynyt, emo rikkoo pussin, jonka sisällä pentu ja lapsivesi ovat. Jos se ei näin kuitenkaan tee, joudut auttamaan pussin repimisessä pyyhettä käyttäen (ei koskaan terävää esinettä), jotta pentu voi hengittää.

Jokaisen syntymän jälkeen emo syö istukan ja nuolee pennun puhtaaksi. Tämä on tärkeää emon luontaista käyttäytymistä, mikä on merkityksellistä emon ja pennun siteen luomiseksi. Jos emo kuitenkin epäonnistuu kalvojen nuolemisessa pennun kasvoilta, sinun on tultava apuun. Pyyhi hellästi kalvot pois pennun suulta ja nenältä, ja sen jälkeen nopeasti vastakarvaan puhtaalla liinalla. Lopuksi pennun hierominen lämpimällä pyyhkeellä kuivaa ja lämmittää sitä, sekä stimuloi ottamaan ensimmäisen hengähdyksen.

Emo puree myös napanuoran poikki, mutta apuasi tarvitaan jälleen, mikäli näin ei tapahdu. Sido hammaslankaa napanuoran ympäri noin pari senttimetriä pennun navasta ja katkaise napanuora emon puolella. Älä katkaise sitä liian läheltä pennun napaa, koska tämä voi johtaa tulehtumiseen tai jopa kuolemaan. Jos huomaat, että emo yrittää purra liian läheltä pennun napaa, estä se ja tee se itse.

Synnytyksen jälkeen

Synnytys kestää yleensä 2-5 tuntia, mutta joskus voi mennä puoli vuorokauttakin. Jos huomaat emolla vaikeuksia synnyttämisessä, voitele sitä vaseliinilla pentujen ulostulon helpottamiseksi. Jos kissa pinnistelee yli tunnin tuottamatta tulosta, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Pentueissa on yleensä 4-6 pentua, tosin myös yhden tai kahden pennun synnyttäminen on yleistä. Kun kaikki pennut ovat tulleet maailmaan, anna kissaemon hoitaa tehtävänsä siitä eteenpäin. Jos se ei kuitenkaan osoita mielenkiintoa pentujaan kohtaan, sinun on otettava tilanne haltuusi – ja pyydettävä heti neuvoa eläinlääkäriltä

Huolestumisen aiheita

Useimmiten raskaus sujuu ongelmitta. Jos kissasi on tiineenä tai aikoo synnyttää, on kuitenkin syytä pitää sitä tarkasti silmällä. On tiettyjä oireita, jotka voivat viitata vakaviinkiin komplikaatioihin, joten ne on hyvä tunnistaa.

Verenvuoto

Raskaudenaikainen vuoto emättimestä ei ole normaalia vaan viittaa siihen, että kissasi on menettämäisillään pentueensa. Jos vuotoa ilmenee tiineyden loppuvaiheessa, kahdeksannella viikolla, kissa saattaa synnyttää pennut ennenaikaisesti. Tässä tapauksessa saattaa olla välttämätöntä suorittaa sille keisarin leikkaus. Kaikissa verenvuototapauksissa on joka tapauksessa syytä kysyä eläinlääkärin mielipidettä ja antaa hänen päättää kuinka edetään.

Supistukset, mutta ei pentua

Jos kissallasi on ollut voimakasta supistelua yli tunnin, mutta pentua ei ole syntynyt, tarvitsee kissasi apua. Vie se heti eläinlääkäriin. Vie mukanasi myös jo mahdollisesti syntyneet pennut.

Kiinnittynyt istukka

Jokaisen pennun mukana pitäisi tulla myös istukka, joten pidä niistä lukua. Jos istukka jää kohtuun, voi seurauksena olla tulehdus, kuumeilua ja ruokahaluttomuutta. Jos siis epäilet istukkaongelmaa, vie kissasi mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin.

Jälkivuoto

Tämä on normaalia noin kolmen viikon ajan synnytyksestä. Vuoto on yleensä tummaa tai punertavaa ja koostuu pääasiassa vanhasta verestä. Jos vuoto vaikuttaa kovin veriseltä, anna eläinlääkärin tutkia vuodon syy. Jos vuoto on visvaista, voi kissalla olla kohtutulehdus, jolloin se pitää viedä heti eläinlääkäriin ja mahdollisesti samantien leikata.

Oletko epävarma?

Kun kyseessä on lemmikki, kultainen sääntö on “jos epäröit, ota yhteyttä eläinlääkäriin”. Jos tiineyden tai synnytyksen jossain vaiheessa tuntuu siltä, että kaikki ei ole hyvin, on esimerkiksi kovaa supistelua, mutta pentu ei synny, verenvuotoa tai synnytyksen jälkeistä pahanhajuista vuotoa, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.
Palaute
©All copyright E.S/M.S